Maija Louekarilta uusia kansia ruotsalaiselle Bonnierille

Lue lisää täältä.

Hyviä uutisia: kaikki suunnittelu lopetetaan Suomessa

Viimeaikoina uutisissa olevien kopioväitteiden vastapainoksi tämä päivä on tuonut hyviä uutisia: kaikki sunnittelu on päätetty tänään lopettaa välittömästi koko Suomessa.

Tähän päätökseen on vaikuttanut perinteisen median lisäksi vahvasti myös pelkästään nimimerkillä ”Paska” kirjoittava henkilö joka on jo pidemmän aikaa kampanjoinut kotimaisen suunnittelun lopettamisen puolesta verkossa.

”Hiton jees!” kommentoi nimimerkki ”Paska” virne naamallaan kuultuaan uutisen. ”Hyvä ettei enää tarvitse kärsiä kotimaisten suunnittelijoiden räpellyksistä. Nyt jää enemmän aikaa katsoa Netflixiä himassa kun ei tarvitse koko ajan olla kommentoimassa netissä.”

Myös suuren suomalaisen tekstiiliyrityksen julkaisemassa tiedotteessa helpotus paistaa läpi.

”Olimme juuri avaamassa Yhdysvaltoihin uusia myymälöitä ja palkkaamassa lisää väkeä tehtaalleemme, mutta luettuamme netissä nimimerkki ”Paskan” verevät kommentit tajusimme että eihän meidän edes kannata yrittää kun ”emme kerran osaa”, niin kuin nimimerkki ”Paska” sen meille ilmaisi. Suljemme tietenkin tehtaamme välittömästi, ja loput kangasvarastoistamme poltetaan roviolla ettei kenenkään enää tarvitsisi nähdä ala-arvoisia tekeleitämme. Kiitos nimimerkki ”Paska” että avasit silmämme.

Nimimerkki ”Paska” tyytyi kommentoimaan tätä tiedotetta sillä että kyseisen firman ”tiedotus on aina ollut paskaa”.

Ylen uutistoimituksessa taas syötiin lauantai-iltapäivänä pullakahvit uutisen johdosta. ”Kyllähän me arvattiin että se meidän keksimä ”nimetön suomalaisnainen” voisi tepsiä, mutta ei meillä ollut aavistustakaan että tämä kävisi näin nopeasti” kommentoi Ylen tuore uutispäällikkö. ”Verorahoilla rahoitettuna laitoksena olemme kuitenkin iloisia, koska koemme että tämä oli mitä kansa tahtoi. Nyt se sai rahoillensa vastinetta!”

Suunnittelun lopettamispäätös on heti tuonut mukanaan yllättäviä synergiaetuja. Amerikkalainen pikaruokaketju Burger King on jo esimerkiksi ilmoittanut halukkuutensa perustaa hampurilaisravintolat kaikkiin liikehuoneistoihin jotka päätöksen myötä jäävät tyhjiksi.

Nimimerkki ”Paska” on jo ehtinyt ottaa kantaa tähän lausunnolla ”JESSSS! Niiin siistii!!!”

Kysyttäessä nimimerkki ”Paskan” seuraavaa hanketta tämä uuden ajan ristiretkeläinen ilmoittaa nyt suuntaavansa kaiken energiansa allaolevaan kommenttikenttään, koska hänen mielestään tämä blogi on ”tosi paska ja lapsellinen”.

Vuoden graafikolla valokuva mallina piirtäessä? Katso kuvat ja järkyty

Kuten moni vakituista lukijoistamme saattavat tietää, Vuoden graafikko 2013 Kasper Strömman on myös lahjakas kuvittaja. Mutta mikä ehkä tulee shokkina monelle on että Vuoden graafikko 2013, Kasper Strömman ei piirräkään kaikkea päästään, vaan saattaa usein käyttää valokuvaa mallina.

Alla oleva uusimman Journalisti-lehden kansi valoittaa tätä nykysuuntausta mainiosti. Sääaiheinen kuvitus vilisee toimittajia ja kuvausryhmiä. Mutta miten on mahdollista että kuvittaja on voinut piirtää ne kaikki päästään?

Ja jos ei ole, niin mistä Vuoden graafikko on muka löytänyt näin ison joukon toimittajia jota piirtää? Ja ennen kaikkea, mistä on löytynyt noin iso lämpömittari?

Siksi me täällä Kasper Diem -blogissa järkytyimmekin pahemman kerran kun näimme nämä kuvat vierekkäin:

Noloa, Vuoden graafikko. Noloa.

Yleisradio, Suomen epäkriittisin media

Yleisradio uutisoi eilen  ”nimettömänä pysyvästä suomalaisnaisesta” joka on kertonut Yleisradiolle taas yhden Marimekon kuosin olevan kopio koska hän ”osti kaksi vuotta ennen Marimekon kuosin julkistamista laukun Espanjasta jossa oli täsmälleen sama kuosi”.

Leikitäänpä hetki Yleisradion toimittajaa.

Mutta sitten käykin myöhemmin ilmi että ”nimettömän suomalaisnaisen” laukku onkin kopio Marimekon kuosista, eli ihan toisinpäin kun nyt tässä uutisessa nyt tuli kerrottua. Ja kuka sitä loppujen lopuksi muistaa milloin siellä Espanjassa käytiinkään?

No näitä nyt sattuu, mutta ei se mitään koska saatinpahan taas kunnon klikkausmyrsky aikaiseksi. Pomot tykkää.

 Vai olisiko sittenkin julkisen anteeksipyynnön paikka, Yleisradio?

Kasper Diem -blogin ”nimettömältä suomalaisnaiselta” saamien tietojen mukaan Ylen toimittaja Ville Vedenpää on jutun ansiosta tänä vuonna ehdolla Pulitzer-palkinnon saajaksi.

Katsaus Heljä Liukko-Sundströmin tuotantoon

Suunnittelija Heljä Liukko-Sundström kertoo Helsingin Sanomissa olevansa tuohtunut koska nuorempi suunnittelija on mennyt piirtämään viljapellon, ja kukaan muu kun Liukko-Sundström ei saa piirtää viljapeltoja. Syyksi Liukko-Sundström – joka ei juuri parrasvaloissa ole paistatellut viime aikoina – arvelee Ajankohtaisessa kakkosessa ”nuorison halu… päästä julkisuuteen keinolla millä hyvänsä.”

Mutta onko kukaan ikinä tarkastellut Liukko-Sundströmin omaa tuotantoa tarkemmin? Me täällä Kasper Diem -blogissa asetimme muutaman työn luupin alle. (Töiden nimet ei virallisia.)

1. Pingviinit hiihtämässä
Pingviinit ovat ihan mahtavia, varsinkin silloin kun ne hiihtävät. Mutta miksi ne pitää kopioida suoraan Pingusta?

2. Pääsiäispupu
Heljä Liukko-Sundström on uransa aikana myös suunnitellut pääsiäispostimerkin vuonna 2007. Mutta ei kai vaan olisi niin että se on plagioitu suoraan kuvatoimiston kuvasta?

3.Siilit
Siilitkin ovat ihan mahtavia. Piikikkäitäkin. Mutta onko Liukko-Sundström tietoinen että kuvatoimisto Shutterstock myy hyvin samanlaista kuvaa joka löytyy Liukko-Sundströmin tuotannosta? Kuka oli ensin? Tai oikeastaan, eikö Shutterstock tiedä että siilit ja omenat ovat nyt varattuja Liukko-Sundströmille?

4. Pupu tietokoneella
Puput ovat ihan mahtavaia, varsinkin kun ne tekevät etätöitä tietokoneella. Warner Bros lähettää muuten terveisiä että raastuvassa nähdään.

5. Sisu-pingviini
Pingviinit ovat toistuva hahmo Liukko-Sundströmin töissä. Mutta jokin tämän työn taustassa on tuttua… fraktuurakirjaimet… laatikon muoto…herran tähden sentään, Liukko-Sundströmhän on mennyt plagioimaan kansallisaarteemme, Sisu-askin! Tämä ei jää tähän!

Esittelyssä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun asiakaslehti Stara

Stara on Helsingin kaupungin virasto joka huolehtii katujen ja puistojen kunnossapidosta – vähän niinkuin Helsingin oma Parks and Recreation. Tällä viikolla tarkastelemme tämän viraston sidosryhmille tarkoitettua asiaskaslehteä, myöskiin nimeltään Stara.

Ensinnäkin täytyy sanoa että mitä asiakaslehtiin tulee Stara on selkeästi paremmasta päästä. Sen sijaan että esiteltäisiin uusia puistoja tai ulkokalusteita lehti on valinnut linjan missä se esittelee kuukausittain viraston työntekijöitä.

Tämän kuun pääjutussa esiintyy Jontte Valonsaari, josta tosin on vahingossa livahtanut sama kuva kaksi kertaa lehteen. Jontte leikkasi kerran koko Kaisaniemen puiston nurmikon yhdessä iltapäivässä kolme vuotta sitten, asia joka puhuttaa vieläkin.

Myös logistiikkapäällikkö Jare Tiihonen kertoo elävästi viraston arjesta. ”Tiedätsä, jos puistoosaston paku ei kertakaikkiaan käynnisty, niin eihän siinä muu auta kun ryömiä sen alle katsomaan missä vika piilee. Katsos kun meillä Starassa ei pelätä kääriä hihoja ja ryhtyä töihin. Jouduin vielä nyrkillä hajottamaan ikkunan että pääsin ohjaamoon, siksi side kädessä. Ai mikä siinä loppujen lopuksi oli vialla? Sokka irti.”

Päinvastoin kun useammat asiakaslehdet Stara ei myöskään pelkää nostaa esille arkojakaan aiheita, niin kuin henkilöstön vuosilomat. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu viestii kuitenkin että vastuullisena työnantajana se seuraa tiukasti työlainsäädäntöä.

Ja osataanhan kaupungin virastossa toki rentoutuakin. Lehden loppupuolella löytyy runsaasti hauskoja kuvia syksyn kick-offista.

Lehti seuraa myös aikaansa, koska vähän joka paikkaan on tungettu QR-koodeja. Kukaanhan ei sinänsä tiedä miten ne toimii, mutta jos sinä haluat olla ensimmäinen joka kokeilee voit printata ylläolevan kuvan ja sitten ottaa kuvan siitä, jonka jälkeen pääset kätevästi nettiin.

Yhteenveto: Stara on tehnyt yllättävän hyvää työtä asiakaslehtensä kanssa, varsinkin ollaakseen kaupungin laitos – tätähän luki oikein mielellään. Mutta jos moitteita oikein hakemalla hakee, niin toki joku artikkeli jostain uudesta puistostakin olisi varmastikin mahtunut mukaan.
Arvosana: 8/10

Habitare 2013

Viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa järejestettin taas Habitare-messut, kaupungin odotetuin tapahtuma sisustukseen intohimoisesti suhtautuville. Mööpeleiden ystävinä me täällä Kasper Diem -blogissa olimme luonnollisesti paikalla.

Ensinnäkin täytyy sanoa että Messukeskus oli muuttunut. Ihan niinkuin joku olisi tehnyt pientä pintaremonttia hallissa juuri näitä messuja varten? Tämä kahvilakin oli saanut uuden nimen ja maalikerroksen. Lateksi haisi, mutta sillä ei välttämättä ollut mitään tekemistä remontin kanssa.

Tämä on muuten sitten kanelipullan kansainvälinen symboli. Ja ei hätää: metrilakritsin myyntipisteet oli säilytetty. Onhan metrilakritsi vahva messukokemuksen tekijä.

Itse messu oli tietenkin laaja niin kuin ennenkin. Arctic Finland Housen läsnäolo lämmitti erityisen paljon, koska olemme juurikin täällä Kasper Diem -blogissa suunnitelleet tervatun tynnyrisaunan asentamista neukkariimme.

Mikä oli sitten tämän vuoden teema? Nukkuminen. Tämä firman innovaatio oli asentaa klassinen Commodore 64 -kotitietokone piuhoilla kiinni sänkyyn jolloin monitorilta voi tarkkailla itseänsä tekemässä vatsalihaksia 8-bittisenä versiona.

Kotitietokone teki myös täydellisen analyysin nukkumisasennosta. Kuvasta voimme nähdä että nukkuja on ulkoisesti levollinen (vihreät alueet) mutta sänky saa haiman ja pernan huutamaan hoosiannaa (siniset alueet).

No, olihan messuilla tietenkin myös perinteisimpiä sänkyjä. Tämä sänky väitti saaneensa ”inspiraationsa luonnosta”, mikä tekee täydellisesti järkeä sillä mikään ei huuda ”luonto” niin kuin sininen loisteputki.

Tämäkin sänky oli saanut inspiraationsa luonnosta. Räyh. Jos joku lukijoista harkitsee sängyn ostamista suosittelemme ehdottomasti tätä soundtrackiksi.

No, mutta jos Habitare on jostain kuuluisa, niin monipuolisuudestaan. Eero Aarnio esitteli jälleen kerran muovieläinkokoelmansa.

Onko se vain me täällä Kasper Diem -blogissa, vai onko tässä liskohärvelissä jotain tuttua?

Messujen esillepano on tietenkin oma taiteenlajinsa. Pari kiloa sitruunoita sohvapöydällä – miksi ei? Onhan niitä niin kiva napostella samalla kun katsoo leffaa.

”Katso isi, kakkasin jalkapallon!”

Innovaatiivisemmasta päästä oli tämä Saaresmaan Jukan Vaahtosammutinpenkki. Mahdollistaa isommankin tulipalon kodin seinien sisäpuolella ilman suurempia vahinkoja.

Parasta koko messuilla oli kuitenkin perinteinen kiikkustuoliosasto missä seniorikansalaiset saivat muistella sotaa ja puhua ajankohtaisista HS Kuukausiliitten artikkeleista jotka olivat koskettaneet. Ja kanelipullakahvilaankin oli lyhyt matka.

Kiitos Habitare 2013 – nähdään ensi vuonna!

Piditkö tästä artikkelista? Lue silloin myös messuraportit Habitare ’12 ja Habitare ’11 -messuilta.

Kiitos Tiimari 1975-2013

Tällä viikolla olemme saaneet kuulla uutisissa että paperitarvikkeita ja sekalaista muoviesineitä myyvä Tiimari on mennyt konkurssiin. Mutta mitä oikeastaan tiedämme Tiimarista? Kasper Diem -blogi kävi läpi tämän suomalaisen halapmyymäläinstituution tärkeimmät vaiheet.

1975 Ensimmäinen Tiimari-myymälä avataan Lahteen. Suomalaiset kuulevat ensimmäistä kertaa myyttisestä Kiinan kansasta joka osaa valmistaa halpoja esineitä uudesta muovi-nimisestä materiaalista.

1982 Tamperelainen Jaana ostaa hajukumin Tiimarista.

1984 Oululainen Minna ostaa hajukumin Tiimarista.

1985 Uusi keksintö nimeltä ”sinitarra” rantautuu Suomeen. Tämä ihmeaine mahdollistaa julisteiden kiinnittämisen seinään, ja on myös ylivoimainen aine jos julisteisiin halutaan rasvaiset läikät kulmiin. Tiimarin viideskymmenes myymälä avataan.

1986 Transformers ekaa kertaa muodissa. Erilaisten robottien näköisten penaalien kukoistuskausi, jonka ansioista Tiimari voi avata uuden myymälän Muhokselle. Kaksikymmentäseitsemän vuotta myöhemmin robotti vie trukkikuljettajan työpaikan S-ketjun logistiikkakeskuksessa.

1990 Tiimari myydään Rautakirja Oy:lle. Kiinalaisten lasten työllisyys paranee kertaheitolla, sillä nyt Tiimarien myymälälukumäärä on noussut jo yli 100 myymälään.

1998 CapMan Capital Management menee ostamaan muovista kierreavaimenperää Tiimarista, mutta ostaakin puolivahingossa koko ketjun. Hups.

2001 Asioiden ”tuunaus” keksitään. Uusi muotitermi voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että liimataan kimalleliimalla löyhkäävä hiustupsu pärekoriin jolloin siitä tulee teorian mukaan parempi. Tämän uuden villityksen vanavedessä Tiimari avaa vielä samana vuonna lukuisia uusia myymälöitä Suomessa ja Baltiassa.

2006 Tiimari myydään mainostarvikkeita valmistavalle Leo Longlife Oyj:lle, mutta ei edes tämä uusi yritysjäjestely saa tuunausintoa kuriin.

2007 Tiimari uudelleenmäärittelee itsensä uudestaan ”sisustajan tavaratalona”. Paperisten askartelupallojen ostajat eivät tosin mene halpaan.

2009 Stella McCartneyn suunnittelema ”hyvismallisto” lanseerataan Tiimareissa ympäri maan. Mitä?

2012 Tiimari aloittaa voimakkaasti sukupuolikorostettujen lastenjuhlapakettien myynnin eri teemoilla. Kritiikin jälkeen johto sanoo tekevänsä sivustosta sukupuolineutraalin, mutta sitä nyt tulee sanottua kaikenlaista. Paketit pysyvät.

2012 Tanskalainen krääsäkauppa Tiger avataan Helsinkiin. Tiger on niin kuin muodikas versio Tiimarista. O-ou.

2013 Tiimari ajautuu konkurssiin. Minna ja Jaana muistelevat Facebookissa miten he ovat ostaneet hajukumin Tiimarista lapsena ja jatkavat päiväänsä.

 

Kasper Diem Design Week: Lontoo

Kuten moni meidän pitkäaikaisimmista lukijoista tietävät kesä on ollut matkustamisen aikaa täällä Kasper Diem -blogissa. Tällä viikolla tarkastelemme Lontoon designtarjontaa.

Lontoo on Yhdistyneiden kuningaskuntien pääkaupunki ja myöskin maailman muodin pääkaupunki. Tänä kesänä lontoolaiset lapset ovatkin pukeutuneet viittoihin niin kuin jotkut pikku ruhtinaat. Ehkä ensi kesänä näemme näitä Suomessa?

Arkkitehtuuri on Lontoossa myös erilaista kun Suomessa. Jo jonkin aikaa jatkunut kehitys on johtanut siihen että varakkaat ihmiset sulkeutuvat omiin yhteisöihinsä, ns. ”gated communities”. Näille alueille ei köyhillä ole asiaa! Ehkä ensi kesänä Suomessa?

Mutta onhan köyhilläkin sentään vielä puistot. Tässä puistossa kaivettiin tosin juuri hautoja viidelle (köyhälle) lapselle.

Kaikkialla on siistiä ja turvallista. Mutta mihin roskat tulee laittaa? Viitoitus hämmentää Vuoden graafikkoa.

Näitä pieniä luukkuja on myös ihan liikaa yhdessä spotissa. Ehkä yksi vähän isompi luukku olisi ajanut saman homman?

Pidämme myös siitä että veteraaniautoille annetaan etuoikeus pysäköimiseen. Voisiko tämän idean tuoda Suomeen?

Kulmakuntien yhteishenki on esimerkillistä. Tämä kyltti jossa paikalliselta riistetään muovikassi kädestä on osoitus siitä.

”It’s a show about nothing.”

Yhdistyneiden Kuningaskuntien korkeampi elintaso näkyy paitsi sujetuissa asuinalueissa myös siinä että salaatitkin pestään kivennäisvedellä joka tuodaan Ranskan alpeilta. Lontoolaisen mielestä puhtaus onkin puoli ruokaa.

Lontoo on siis kaikin puolin tyylikäs ja menestyvä, ja kaikilla on kultainen iPhone.

Mutta mikä olikaan tämän designkatsauksen voittaja tällä kertaa? No tietenkin tämä ruotsalainen kahvila.

Ehkä ensi vuonna Suomessa?

Taikina-Jim ja Muffinssimies

Uusi sarjakuva jatkuu! Klikkaa strippiä nähdäksesi sen isompana.